perjantai 24. lokakuuta 2014

I wanna say - BOOYAH

Perjantain teemaks valikoitu (taas) partymobiili. "Raskaan" työssäoppimisviikon päätteeks oli kiva päästä tuulettamaan aivoja - kirjaimellisesti. Subbarit työntää 140 desibeliä ja tärykalvoja kutittaa kun antaa tarpeeks volaa ja matalaa bassoo. Illan kuningas tulee kiistatta olemaan alkoholi, vaikka viime sunnuntaina krapulan kourissa menin uhoomaan, etten juo ennen armaan isosiskoni laskeutumista keskuuteemme tänne Jyväskylään. No, josko tästä illasta selvittäis ilman puolen tunnin hikkaepisodia. Note to self: itku vaan pahentaa hikkaa.
Pitkin kaupunkia pyöriessä ja hyöriessä urhea partymobiili koki vakavan takaiskun, ja ampu yhen kuskin puolen kuuesta ovikajarista irti. Oivoi, raukkaparka. Reppana kuulostaa vieläpä tyhjäkäynnillä ihan traktorilta ja pörinä kuuluu tien toiselta puolelta meiän kämppään, kolmanteen kerrokseen.

perjantai 10. lokakuuta 2014

We might as well be lovers on the sun

Haluaisin nyt tarinoida teille mun parista viime viikonlopusta ja tästä perjantaista tällai yhistettynä, kun aina tuppaa tosta puhelimesta loppumaan akku ku ois päässy kirjottelun vauhtiin ja aina sitä ajattelee, että 'kyllä mää kirjotan kunhan pääsen kotia', mutta ikänään sitä kuitenkaan sit saa aikaseks, ku aina kotona kuitennii on noin tsirlardi muuta asiaa mietittävänä ja tehtävänä ja tutkittavana.
Olkaamme edes jotenkuten loogisia ja aloittakaamme kronologisessa järjestyksessä ensimmäisestä viikonlopusta, joka tais olla tossa kaks viikkoo takaperin. Samaisena viikonloppuna vietettiin armaassa kotikaupungissani Valon kaupunki -tapahtumaa. Ensimmäistä kertaa muuten ikinä kävin oikeesti kahtomassa niitä valoja, enkä vaan käyttäny sitä tekosyynä ryyppäämiseen! Oltiin koko viikonloppu liikenteessä uskollisella partymobiililla ja tavattiin liikenteessä paljon hämmennystä aiheuttanut farmarimini. SIIS VOI JUKOLISTE FARMARIMINI! Muutaman hyvin aakvartin tilanteen jälkeen päästiin sitten tutkimaan näitä Tourujoen varteen ripustettuja peltisangoista koristeleikattuja lyhtyjä. Uskollisella partymobiilillaan paikalle hurauttanut prinssi rohkea ehti jo löytää yhestä lyhdystä saatanallisen viestinkin. Samaisena iltana sitten piti vähän huuattaa musiikkia ku kruisailtiin vähän sinne sun tänne iki-ihanassa syksyisessä Jyväskylässä. Poikettiin kahellakin eri ABC:llä ja rakastuin hyvin palavasti vihreeseen ED:iin. Ehittiin myös tökätä partymobiilin nokka rotvallireunaan ja saaha se puoliks irti. Säikyteltiin myös pikkupoikia ku istuivat rotvallilla ja iskettiin bassot kovalle.
Seuraavana viikonloppuna oltiin (taas) partymobiililla liikenteessä ja ajeltiin (taas) ympäriinsä. Päällimmäisenä mieleen jäi perjantai-iltanen ääretön onnellisuus ja se, kun huuettiin Lauran ja Suvin kanssa suoraa huutoo partymobiilikuskille, että ajaa johonkin, missä päästään kuselle. Siinä kilpajuoksussa ois muuten rasvattu salama jääny toiseks. Seistiin lauantai-iltana jossain päin kuokkalaa Jyväsjärven rannalla ja tuijoteltiin järven yli kuokkalan sillan ja Lutakon rannan valoja, ja tuli ihan uskomaton fiilis. Siinä porukalla nökötettiin ja polteltiin parit tupakat siinä istuskellessamme.
Tänään lähettiin sitten Karstulaan, Suvin ja Lauran vanhempien luokse viettämään syyslomaa maalaistunnelmissa. Tähän mennessä oon ehtiny paijailla Rakulaa ja ajaa noin miljoona kierrosta liikenneympyrässä. Veikeen tuntusta ku Civic menee ihan vinossa ja pyöritään ja pyöritään ja pyöritään vaan ympäri. You spin me right 'round baby right 'round...
Kuunneltiin myös musiikkia tossa aikasemmin illalla ja tulin todenneeksi, että biisit, jotka kuuluu partymobiiliin aiheuttaa varsin mielenkiintosen fiiliksen kun ne tuuaan ison maatalon makkariin, jossa maataan kahen ihmisen, yhen kissan ja yhen koiran voimin parisängyssä.
Josko tästä nyt ees jotain tolkkua ottais... No, ainaki mulla oli hauskaa ku kirjotin tätä.
Tämä oli siis se saatanallisen viestin sisältävä lyhty. Kuski totes tämän nähessään ensimmäisenä "kuuskuuskuus" ja sai pinnistää aivosolunsa ja mielikuvituksensa äärimmilleen nähäkseen saman.
Kivasti väriä vaihtanu valopallo, en kehannu laittaa kuvaa kaikista väreistä.
Virtuaalinen tanssija Kolmikulman seinästä.
Tää on viime viikonlopun Kuokkalan rannalla nököttämisen tulos. Minu kaupunki <3 vähän tärähti ku ilman salamaa ja vitukseen zoomia.